Jos olet hyvä, ole paras. Jos olet huono, ole paskin.

Kun palvelutyössä valuu tiettyyn pisteeseen uransa aikajanalla, niin sitä alkaa olemaan niin turtunut työhönsä, että mikään ei enää hetkauta suuntaan eikä toiseen: Työyöt ovat hävittäneet kaiken maagisuutensa, kaiuttimetkin lannistuneena väpättää enää basson haamuja ja tarjoilijoiden ääriviivat ovat löytäneet liian monta yöllistä hampurilaista. Pystyt ennustamaan kuluvan yön tapahtumat etukäteen perustuen asiakkaiden stereotypiointeihin. Oikeastaan olet jo elänyt kuluvan yön aikaisemmin - kymmeniä kertoja.

Ravintola-alalla toitotetaan kuinka asioita pitäisi tehdä eri tavalla asiakaspalvelu edellä. No, minä olen vuosien varrella hionut tarjoamani asiakaspalvelun huippuunsa ja jopa teen asioita eri tavalla. Yksinkertaisena persoonana yhdistin nämä kaksi jo ajatustasolla toisiinsa. Olen vain hionut asiakaspalvelua rosoisemmaksi.

Ihmiset ovat siitä mielenkiintoisia otuksia, että jos puhut sopimattomia, niin he loukkaantuvat. Jos taas viet puheet suoraan röyhkeiksi, niin ihmiset pitävät niitä niin epäuskottavina, että he kokevat ne humoristisina näppäryyksinä. Tässä vain pitää muistaa hymyillä jossain kohtaa.  Seuraavassa muutama ote huippuunsa tylsistetystä vuorovaikutustaidostani, mitkä johtavat hyvään asiakaspalvelupalautteeseen. Huomatutuksena vielä, että näitä ei tehdä väkisin, vaan ainoastaan silloin, kun oikeasti olet väsynyt ja kärttyinen; Iloisuus pilaa sinun kärttyisen uskottavuuden, jolloin töykeydet eivät ole riittävän uskottavia, jotta ne voisi jättää uskomatta.

Ulkopaikkakuntalainen työporukka tulee narikan edustalle promilleniloisina.

- Mitä miehiä, millä asialla? napauttaa portsari vakavana.

Porukka hiljenee hetkeksi miettimään kylmän vastaanoton syytä ja esitettyä kysymystä.

- Juomaan oltaisiin tulossa, vastaa yksi varovaisesti.

- No hyvä on sitten, vastaa portieeri huulien irvistäessä hymynkaltaista elettä.

Pari ujonoloista tytöntylleröä hipsii narikalle.

- Rahat ja vaatteet! tuumaa narikka-apina.

Narikan edustalle on pari miespuolista tuoppitelinettä parkkeerannut itsensä höpöttelemään jonnin joutavuuksia keskenään.

- Lähtelääs nyt hel--iin siitä. Mä jaksa kuunnella teidän juttuja enää hetkeäkään, sanoo järkkäri naurun kera.

Asiakkaan ojentaessa ulkovaatteensa narikkavahdille

- Onhan täältä nyt sitten otettu tupakit, kännykät, lompakot, meikit ja kaikki muut vastaavat. Etten mä joudu koko ajan sitten tässä juoksemaan sun ryysyn perässä? kysyy väsähtänyt portsari.

Jälleen joku ulkopaikkakuntalainen on parkkeerannut itsensä narikan edustalle ja yrittää ylläpitää smalltalkkia - tällä kertaa portieerin kanssa.

- Heiheihei! Mä olen hämäläinen. Pidetään vuorovaikutus minimissä, ohjeistaa hämäläisportieeri.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa vastapuoli räjähtää hillittömään huutonauruun. Nähtävästi työhönsä väsähtänyt portieeri on tämän päivän trendi.

Joskus kuitenkin asiakkaan huumorintaju toimii aivan normaalisti.

Asiakas tulee luokseni ravintolan sisäpuolelta hätääntyneenä.

- Tuolla nukkuu yksi asiakas.

- Anteeksi, voitko kertoa DJ:lle, että laittaa musiikkia pienemmälle.

- Mitä?!

- Niin, kato saa se asiakas rauhassa nukkua siellä, kun ei ole niin kova meteli.

Hetken asiakas mietti saatuja ohjeitaan ja lähti naurahtamatta takaisin sisälle.

Mutta toimii tämä toisinpäinkin. Kerran eräs rasvatukka elämäntapahampuusi tuli luokseni ovelle ja kysyi

- Hei, heitätkö parikymppiä. En tiedä saatko ikinä takaisin.

Oli pakko tiedustella, että riittääkö parikymppiä varmasti ja löin rahan herralle käteen naurun kera.

Urallani on käynyt todella, todella noloja tilanneita, josta selviytymiseen tarvitaan äärimmäistä röyhkeyttä. Ravintolatyöskentely on välillä ollut aika raskasta ja selviytyäkseen näistä tilanteista eräässä ravintolassa työntekijöiden kesken oli sovittu melko sormeilevasta huumorintajusta.

Ollessani jälleen yhtenä yönä ovea availemassa huomasin tutun tarjoilijan tulevan työvuoroon. Tervehdin häntä reippaasti kättelemällä toista rintarauhasta. Katsoin ylöspäin, kun kohde jäykistyi äkisti. Kasvot eivät näyttäneet kuuluvan työntekijälle. Se olikin yksi kanta-asiakkaista. Paskapaskapaskapaskapaska…

- Mitähän helvettiä sä just teit, kysyi tyrmistynyt asiakas.

Kyllä meni prosessori ylikierroksille ajattelun voimasta. Ikuisuudelta tuntuvan sekunnin jälkeen minulla oli vastaus tähän.

- Mä tein näin, ja tartuin häntä uudelleen rinnasta hymyillen reippaan viattomasti.

Asiakas purskahti hirvittävään räkänauruun.Tämän jälkeen selitin tilanteen pohjia myöden ja pahoittelin asiaa. Olin todella lähellä saada huonoa asiakaspalautetta.

Se mitä teet, tee se mahdollisimman hyvin. Jos olet epäsosiaalinen ja töykeä, tee se liioitellusti. Ole vähäsanainen ja röyhkeä. Ihmiset pitää siitä, että heitä kohdellaan erityisesti, vaikka se olisikin erityisen huonosti kohtelua.