Hämeenlinnan meijeripolitiikka

Seksuaalisuuteen liittyen yksi yleinen aihe ravintolassa on meijeripolitiikka. Portsariin ei tunnu pätevän ollenkaan “ei saa tuijottaa, vaikka naamaan osuisivat” -periaate. Päinvastoin, jos käännämme katseen pois, tulkitaan se jotenkin seksuaalisesti syrjiväksi eleeksi. Mutta mikäli jätetään hetkeksi huomiotta asiakkaan itsetunnonkohotus -ohjelmat, niin jäljelle jäävät vielä seuraavat aiheet: tarkoitukseen sopivat rintaliivit, vyötärölinjan ylittävät nännit, tissihiellä ja/tai -maidolla kyllästetyt narikkalaput ja puhtaasti pahoinpitelyyn tarkoitetut nyrkkeilysäkit. Ei viikkoa ole, milloin ei jotain näistä aiheista käsitellä tavalla tai toisella.

Kaikki naisten kanssa tekemisissä olleet ovat tietoisia siitä, kuinka niihin hupisäkkeihin ei ole ikinä saatavilla sopivia kannattimia huolimatta 2000 eri mallin, koon, värin ja materiaalin yhdistelmistä. Aina on joko väljää, liian tiukkaa tai materiaali ei sovi partnerin kenkien värin kanssa yhteen. Kuitenkaan ikinä, toistan ikinä, ei liivien kanssa kokeilla kaupassa niitä esineitä, joita narikan edustalla ruvetaan sinne survomaan, kun kaulakorun kokoiseen muotilaukkuun ei mahdu mitään pankkikorttia isompaa. Melko kulmikkaita etupuskureita pyörii ravintoloissa iltaisin. Narikkalappu menee automaattisesti siihen kulmaan, jossa kainalosta valuva hiki yhtyy tissin erittämien aineiden kanssa. Seuraavaksi tupakkiaski ja sytkäri menevät molemmat eri pussiin. Ja sitten näiden kulmikkaiden rintarauhasten kanssa lähdetään valloittamaan itselleen yhden yön lempeä. Ja se onkin sitten hienoa, kun sitä kainalo-tissihiki -yhdistelmällä varustettua narikkalappua yritetään tuupata käteen. Puolet narikkalapun tekstistä on jäänyt jonnekin sinne nännipihan viereen. Upeaa. Pari kertaa narikkalapun päällä on ollut jälkikasvun välipalaakin, johon on ollut vaikea suhtautua oikein.

Ja sitten nämä itsetuntoa nostattavat utarenäyttelyt. Kun naisporukalla on liian kivaa, niin aina joku saa päähänsä yllättää portsarin näyttämällä etupuskurinsa. Kyllä, on ihan kiva nähdä luonnossa kolmiulotteisuuden äärirajoilla olevia tykkejä, mutta vastavuoroisesti usein tulee eteen myös painovoiman lannistamia rintarauhasia, jotka ovat myös äärirajoilla. Tällaiset venyneet marakassit kun lyödään eteen rummuttelemaan narikkatiskiä, niin vaatii vahvaa keskittymiskykyä katsoa kohti, mutta seikkailla mielen sopukoilla ihan eri maailmoissa. Samaan aikaan suun pitää kertoa syvästä seitsemännen taivaan pornogravisesta maailmasta kuvauksia, jotka sopivat hyvin etäisesti reaalimaailmassa edessäsi lolluviin läskinpalasiin. Asiakasta kun ei sovi loukata rehellisyydellä kaikissa tapauksissa.

Jotkut naishenkilöt ovat jopa salakavalasti nostaneet paidan pääni ylitse, ja pakottaneet kupolini näiden ihokkaiden väliin ravisteltavaksi. Kyllä, jälleen ihannemaailmassa todella miellyttävää, mutta kokeilepa hakata kahdella Siwan vedellä täytetyllä muovikassilla kasvojasi vuoron perään eri puolilta. Ei tunnu niin kivalta. Näissä tilanteissa on vaikea pitää epäkohteliaat sanat huulien sisäpuolella. Ensimmäisenä prioriteettina kun on pitää itsensä tajuissaan.

Sitten on tietysti niitä tapauksia, joita ei saa missään tapauksessa katsoa. Tällöin joudutaan toimimaan täysin itsesuojeluvaiston vastaisesti, joka aiheuttaa perin haastavia tilanteita. Kuvittele eteesi ryntäävän isorintaisen naisen pysähtyvän äkisti. Etuvarustus valitettavasti jatkaa liikerataansa kiertoradallaan hetken aikaa, jolloin itsesuojeluvaisto pakottaa katsomaan, että mikä helvetti sieltä oikein irtoaa. Samaan aikaan kun nopeasti vilkaiset naista kiertäviä satelliitteja, niin niiden omistaja katsoo sinua. Peli on pelattu. Nyt kun tämän tietää, niin eteenpäin harppova ja eroottispainotteisesti höllyvä nainen on merkki siitä, että on aika kääntää katse kattoon. Mutta älä tee sitä liian selkeästi. Muuten nainen kysyy miksi katselet kattoon. Syytä ei voi sanoa, koska se paljastaa sinun jälleen tuijottaneen. Nämä tilanteet ovat naurettavia: Sinä katsot niitä (ei ole merkitystä oletko sinä mies vai nainen, katsot silti). Omistaja tietää, että sinä katsot niitä. Kaikki ympärillä katsoo niitä. Omistajakin katsoo niitä aina peilin ollessa läsnä. Kaikki siis katsovat niitä, mutta kukaan ei vain saa näyttää siltä. Melko vääristynyttä.   

Onneksi näissä toimii parhaiten aikaisemmin mainitsemani periaate: Ole niin röyhkeä ettei kukaan usko sinun olevan tosissaan:

- En mä kuule mitään, kun rouva hyllyy vielä aivan epäluonnottomasti.

- Anteeksi, voitteko hyppiä vähän tasajalkaa paikallanne?

Kerran eräs syväuomainen nainen tuli suivaantuneena luokseni.

- Tuo yksi mies tuijottaa minun tissejä koko ajan tuolla. Voitko tehdä jotain?

Katson lumoutuneesti lauseessa mainittuun rintavarustukseen.

- Voitteko jättää ne tähän narikkaan. Minä pidän kyllä huolen niistä?

Saat tuijottaa kaikessa rauhassa Pameloita ja saat vielä hyvää asiakaspalautettakin, kun olet vain riittävän röyhkeä. Voisi sanoa, että kaikki hyötyvät tilanteesta. Minun ei tarvitse googletella illalla eroottissävytteisiä kuvia, asiakas tulee huomioiduksi itsetuntoa kohottavasti, mutta ei kuitenkaan perverssisti ja ravintolapäällikkö saa hyvää palautetta portsarista.

Tuijota, jos olet riittävän vääristynyt seksuaalisesti, mutta jos olet normaali niin älä tuijota. Luonnollisuus ja röyhkeys ovat avainsanoja. Jos jäät kiinni tehdessäsi väärin, niin älä valehtele. Vastaa suoraan mitä olet tekemässä. Ja aina, jos joku kysyy mielipidettä omasta rintalastasta roikkuvista läskinpaloista, niin valehtele.

Lyhennettynä: Tuijota, mutta käännä katse. Valehtele, mutta puhu totta.