perjantai 2. joulukuuta 2016

Modernin yön luontoäänistä

Tavallaan nykypäivän portsarit ovat hämähäkkimiehiä: meillä on asioista varoittava kuudes aisti ja ruikimme ympäri kaupunkia jotain tahmaista ja valkoista. No jaa, siniset pillerit myös turruttaa, joten se kumiseinien paisuttaminen on vahvasti liioiteltua. Mutta meillä on kyllä aisti, joka vaikuttaa yliluonnolliselta. Ja kyse ei ole läänin siitossonnin vahvuudella väräjävästä seksuaalisesta energiasta.  

Tämä on kuuloaisti. Vaikka työympäristömme ovat täynnä sisuskaluja uudelleen järjestävää bassonjytää ja aivoja rätin kuivaamisen tavoin kiertävää diskanttia, niin silti pystymme erottelemaan vaikun kokonaan täyttämillä korvillamme kaikki työhömme liittyvät olennaiset äänensiemenet. Ajan myötä korvan vasara ja alasin ovat kiinnittyneet suoraan selkärankaamme naruilla, jolloin pienet merkitsevät kilahdukset hermottuvat suoraan selkäytimeen aiheuttaen ärsykkeeseen sopivien lihaksien jännittymisen ilman, että olemassaolon ymmärtävä lihas huomaa mitään. Seuraavassa murto-osa äänistä, joita tulee eteen kuppiloissa.

Siinä missä geologeilla on kivelle mitä erikoisimpia termejä, tehden niistä muka jollain tavalla toisistaan eroavia, niin ravintolamaailmassa on erilaisia sanayhdistelmiä tuopin hajoamiselle. Mielestäni JV -koulutuksessa pitäisi olla “tunnistatko tämän lajin” -ääninauhakoe, josta täytyy tunnistaa vähintään puolet päästäkseen kurssista lävitse. Miltei kaikissa ongelmatilanteissa portsari ei näe mitään itse tilanteeseen olennaisesti liittyvää kaukaa katsottuna. Ihmiset sen sijaan ovat tappelun ympärillä kuin korppikotkat kuolevan ympärillä. Äänet kyllä väreilee valmiina kaikuluodattavaksi yön keltakylttisille lepakoille.

Yksi vakavimmista äänistä on usean tuopin, grogi- tai snapsilasin tippuminen lattialle. Tämä lasien rikkoontumisen sinfonia on selkeä merkki joko keskenään liian kovakouraisesti painivista miehistä, juomien häviämisestä mielensäpahoittaneen lyöntihalusta tai sitten pöydän jalan luonnollisesta luovuttamisesta usean juoman liiallisesta painosta. Näillä kaikilla on ihan oma soundinsa, jotka tunnistaa ajan myötä helposti. Paikalle pitää kuitenkin tulla välittömästi.

Sitten on kattoon, seinään, lattialle tai jonkun keskusyksikköön tähdätyt tuopit. Nämä pitävät aivan omanlaisensa ääniväreilyn. Ongelmallista tässä on se, että sinun pitää tunnistaa äänilähteen kaiuista lentoradan suunta ja alkukiihdytyspiste. Huomiona vielä, että heitettävä lasi on aina tuoppi. Mikäli hajonnut lasi on jokin muu, niin kyseessä oli vahinko. Suomalainen on sen verran pihi, että kukaan ei voi olla niin ärsyttävä, jotta voisi tuhlata yhden valkovenäläisen satuttamiseen saati että juoman heittäisi elottomaan pintaan.

Sitten ne satumaiset itsestään räjähtävät tuopit. Tämä ei sitten ollut kiertoilmaisu tuoppeja tahallaan rikkovan asiakkaan selityksistä vaan ihka oikea ilmiö. Näitä portsarit eivät pääse todistamaan omin silmin kuin ehkä pari kertaa uransa aikana. Tuoppi todellakin voi räjähtää ilman siihen sillä nimenomaisella hetkellä vaikuttavaa ulkopuolista voimaa. Tästä räjähdyksestä kuuluvaa ääntä voi ilmentää termillä “mosshahdus.” Lopputuloksena on käsittämätön määrä hienoja lasirakeita ympäri baaritiskiä. Näyttämönä on aina baaritiski. Kerran olen kuullut lasin mosshahtavan, kun siihen on kaadettu kylmää kaljaa. Se oli aika erikoinen ääniyhdistelmä. Tähän ilmiöön on luonnollinen selitys, mutta jätän sen kertomatta, jotta hommaan jää vähän maagisuutta. Todellinen ravintolatyöntekijä on nähnyt ainakin yhden tuopin itseräjähdyksen elämässään. Sana tuoppi oli pakko liittää edelliseen lauseeseen, koska portsaritkin välillä itseräjähtelee yksinään. Syynä yleensä on asiakkaan ilkeämieliset lauseet, jotka kulkivat vähän viiveellä prosessorille.

Yleensä kaikki asiakkaat ovat jo pihalla ja olet riisunut itseltäsi ennakkoaavistuksen, lasket vähäisiä tipp… RÄTÄTÄTÄTÄTÄM!
Tuoppipino heittäytyi ahnaasti lattialle hajottaen itsensä tuhannen pillun päreiksi. Metelin liikkeelle saattavana voimana yleensä on loppuunajettu väsynyt tarjoilija, joka haaveilee jokailtaisesta kaljatuopistaan. Älä välitä, jos housuihin lirahtaa vähän tavaraa tämän seurauksena. Se on normaali reaktio maailmanloppua ennakoivalle metelille.

Yksi ällöttävimmistä äänistä yössä muistuttaa hernesoppakulhollisen sisällön lätsähtämistä lattialle kahden metrin korkeudesta. Jos vatsalaukku ei ole joutunut heruttelemaan yhtään sisältöään vaan kaikki on tullut äkkiarvaamatta ylös ilman varoitusyökkäilyjä, niin sitä tietää, että tavaraa on paljon - ja se ei ole sulanutta. Ole valmiina evakuoimaan tulilinjalle mahdollisesti jäävät asiakkaat, sillä aika usein kaikki ei tule kertaröyhtäsyllä. Portsarina tämä kannattaa siivota pois, koska siinä piruettien tekeminen jotakuta poistaessa ei ole niin kivaa.

Ulko-ovella on yksi ääni, jonka kuullessasi voit päättää äänilähteen ulkoisen habituksen perusteella, että haluatko saada asiakkaan märäksi vai et. Ääni on hyvin pieni kilkattava ääni, jonka taajuus on sama kuin kohteensa kävelynopeus. Ilkeänä voi napata kassista kiinni ja kääntää sen ylösalaisin, jolloin lopputuloksena on kirjaimellisesti makeampi laukku. Hyvät asiakkaat, jos yritätte salakuljettaa siiderituoppia pihalle, niin ottakaan nyt helvettiin ne jääkuutiot sieltä. Ne rääkyy portsarin korvaan samalla tavalla kuin yliäänipilliin puhallus kissalle; muut ei sitä kuule, mutta meillä niskakarvat nousee pystyyn.

Eläinvertauksista puheenollen, aroilla kun lampaat vaistoavat petoeläimen lähistöllä, niin he alkavat askeltamaan oudosti, joka saa kaulassa roikkuvan kellon soimaan poikkeavasti, jolloin paimenkoira tietää jotain hämärää olevan tekeillä. Samanlainen ilmiö koskee portsaria ja hätääntyneesti kompuroivaa baarimikkoa, jolla vyötäisillä roikkuva avainnippu kilisee vaaran taajuudella. Portsarit ovat ehdollistaneet tämän äänen niin, että sydän rupeaa pumppaamaan tuplanopeudella verta kohta venäytettäviin lihaksiin ja terävöittää mielen valmiiksi mahtipontisiin suorituksiin.

Tarjoilijoille tiedoksi: Jos liikut normaalista poikkeavasti ja vielä huudat terävästi portsarin nimeä, niin kyse pitää olla sellaisesta tilanteesta, jossa osapuolet voivat saada elinkautistuomioita. Tämä ääniyhdistelmä nimittäin saa aikaan asiakkaiden kaatumista keilojen tavoin, kun portsari röhkii rynnäköllä paikalle sieraimet savuten. Mikäli ongelmana on ollut vain asiakkaan nukahtaminen, niin saattaa eteen tulla hyvinkin voimallinen linjaus äänenpainojen oikeaoppisesta käyttämisestä. Siinä Elastisen rallatuksen Super sanoituksesta tuttu “Mä tahdon tuoda superlatiiveja sun elämään” lausahdus saa vähän synkemmän merkityksen.

Lisää seuraavassa jaksossa…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti