En oikein tiedä mitä ajatella. Syksyn synkimmät yöt sateineen ovat vieneen mukanaan ne vähäisetkin asiakasmäärät. Kilpailevat ravintolat ovat tiputtaneet tuotteidensa hintaa miltei sisäänostohinnan alapuolelle väittäen sen kannattavan ja yksi ravintola yrittää elvyttää toimintaansa joukkorahoituksella samalla, kun uskottelee kaikille, että heitä tarvitaan.
Jokainen baari kamppailee verisesti olemassaolostaan happinaamari päässä. Voittajaksi selviytynee paikat, joilla on korkein rahavuori takanaan ja pienimmät menot. Luojan kiitos kaikki baarit eivät sentään kilpaile laadun huonontamisella, joten joistakin hanoista tulee ihan oikeaa kaljaakin. Samaan aikaan, kun kaikki näykkivät toisiaan silmät suljettuina, niin uusia yrittäjiä “varmalla” voittoyhdistelmällä ilmaantuu kentälle mennäkseen konkurssiin ennen aikojaan. Ravintoloiden kohtaloita voidaan visualisoida Vanajan veden rannalla olleiden ravintolalaivojen kohtaloilla: Toinen meinasi upota hinauksen yhteydessä ja toinen, bulvaanille myyty laiva taisi töräyttää paikallisen luonnonkatastrofin vajoessaan pohjamutiin.
Mikäli baarinomistajat olettavat, että ravintolat kilpailevat vain keskenään, niin tappio tulee vieläkin nopeammin. Kentällä myllertävät Aulanko ja Verkatehdas lukuisine esiintyjineen, mikä kerää isoilta massoilta ne vähäisetkin varat tehden oman toimintansa kannattavaksi näännyttäen pienet mestat. Reality-TV tyydyttää ihmisten draamantarpeen, Facebook toimii juorukeskuksena ja Tinder vetoaa nopean rakkauden etsijöihin. Actionia etsitään baarin ulko-ovelta toiselle ja sähköisen tiedon valtatieltä sen sijaan, että tehtäisiin itse jotain.
Hämeenlinnan keskusta on aikoinaan pyritty rauhoittamaan pillurallilta ja mihinkään ei saa ajaa enää ainakaan montaa kertaa saamatta sakkolappua, joten menofiiliksen tuntua ei saa edes kadulta. Keskustan katutasolla olevat liikeyrityksen ammottavat tyhjyyttä luoden aavekaupungille sopivat puitteet. Naapurusto etsii syyllisiä kaduilla hoilaaviin harvoihin karaoketähtiin ja ahdistelee aluehallintovirastoa lukuisilla valituksilla.
Hämeenlinnan poliittinen elin taistelee roskakorien värityksestä ja siitä, kuka juorusi kenestäkin ja mitä. Rautatieaseman viereen rakennetaan nukkumalähiötä Helsingissä työskenteleville, vaikka VR vähentää vuoroja. Ainoa Hämeenlinnaa julkisuuteen tuova uutinen oli viljasiiloihin spreijatut muraalit, joiden kuvia Facebook onkin täynnä. Hämeenlinnan ikiylpeys HPK:in häviää kerta toisensa jälkeen otteluita ja “tosifanit” seuraavat murhenäytelmät televisiosta.
Ja mikä pahinta, hämäläiset eivät juo edes masennukseensa enää viinaa vaan ovat linnottautunee himaansa harmittelemaan proteiinishakereidensä keskelle. Nuorisokin höperehtii selvää ja pänttää tulevaisuuden opintoihinsa, jotta voivat sitten muuttaa rautatieaseman viereen mennäkseen perutulla junavuorolla Helsinkiin töihin.
Voisiko joku ystävällisesti selittää, että mitä helvettiä täällä tapaht… siis ei tapahdu ja miksi ei?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti