Pääsääntöisesti ravintolatyöskentely on ihan kivaa, mutta herra mun perkele, kun välillä tulee vastaan öitä, joita ei olisi pitänyt ikinä joutua kokemaan. Tammi-helmikuun ajan monet baarit sulkevat ovensa hiljaisimmiksi ajoiksi ja loput yrittävät saada taseet pysymään pyöreän numeron rajoilla repimällä sitkeimmistä sosiaalitapauksista viimeisetkin pennoset. Ja siltä se tuntuukin.
Keski-ikäinen mies päätti lopettaa pitkän putkensa siltä seisomalta, tai pikemminkin kaatumalta, yökerhon lattialle. Sammuminen johti humoristiseen baarijakkaralta valumiseen lattialle. Ja sitä sieltä heräämään saanut millään. Kaikki temput tehtiin niskalihaksen puristelusta poskien läpsyttelyyn.
Tällaisissa tilanteissa kuitenkin eniten hermojen päälle käyvät ympärillä olevat asiakkaat: toiset yrittävät nostaa väkisin sammunutta pystyyn ja toiset vaativat nukkuvan poistamista. Nämä toimenpiteet eivät ole kuitenkaan niin yksinkertaisia.
Jostain kumman syystä pystyyn väännetty tajuton tai puolitajuton ihminen koetaan vähemmän pahaksi asiaksi kuin makaava. Ensinnäkin, mikäli asiakas on niin huonossa kunnossa, että lattialta ylöspääseminen en onnistu pienellä avustuksella, niin turvallisempi sen on lattialla maata. Poliisi sen saa siitä hakea pois, jos omat voimat - fyysiset tai henkiset - eivät riitä pystyyn nousemiseen.
Toiseksi, millä helvetillä minä mitään asiakasta kannan pihalle haukkaamaan happea ja nauttimaan pakkasen herättävästä vaikutuksesta, jos elopainoa löytyy sen 140 kg? No, saatiin me kolmen asiakkaan myötämielisellä avustuksella raahattua retkottava asiakas narikan edustalle, josta rupesin soittelemaan kyytiä herralle. Jostain kumman syystä puhelun aikana lausutut sanat saivat herran virkoamaan unestaan tähän päivään ja ylösnouseminenkin onnistui ilman minun tai edes lähimmän seinän tukivoimaa. Huoh!
Seksuaalisesti aggressiivinen nainen on pääsääntöisesti ihan kiva, jos osapuolten välillä on yhtään vetovoimaa. Mutta fiiliksen ollessa yksipuolista muuttuu skenaario miehen kannalta ongelmalliseksi, varsinkin jos mies on vähääkään ujo tai kohtelias. Lähellä pilkkua minulle tulee Whatsapp-viesti: "Toni, tule kattoon. XXX ahdistelee täällä ihmisiä." Siellähän neiti XXX oli hajareisin nolostuneen miehen päällä kiimankiilto silmissään.
- Mutha kun mä THYKKÄÄN OTTAA SUIHIN! kaikui lause koko baarissa. Tilanteelle tyypillisesti musiikissakin oli dramaattinen hiljainen hetki.
- Joo, olenhan mä sinkku ja kyllähän mä sellaisesta tykkää, mutta jos nyt ei kuite... sopersi mies vilkuillen ympärilleen.
Yleensä en puutu aikuisten ihmisten lemmenleikkeihin, mutta tässä tapauksessa en ollut varma, että oliko kyseessä esileikki vai hyväksikäyttötilanne.
- Voisitko ystävällisesti nousta siitä päältä, sanoin naiselle.
Mitään ei tapahtunut.
- Nyt jumalauta se perse ylös siitä! jatkoin.
- No, mjoomjoo, enhän mä nyt tosishssaan...
Mies kiitteli vuolaasti lähteissään - tai pikemminkin karatessaan.
Taas jälleen tuli Whatsapp-viesti. Nähtävästi meidän työyhteisössä ilmapiiri pysyy loistavana, kun välttelemme fyysisiä kontakteja keskenämme: "Toni tuu hakeen toi pikkujätkä. Ei siitä saa mitään tolkkua"
Raahaudun paikalle keskustelemaan minulle osoitetun tolkuttomuuden kanssa. Asiakkaathan ovat aika tiukassa humalassa, kun vokaaliäänteet pitkittyy tai viestintä muodostuu pelkistä oosta tai aasta. Tämä asiakas keskittyikin pelkkiin konsonanttiäänteiden peräkkäiseen muodostamiseen. En ole ikinä kuullut, miten G, R, K ja L saadaan liitettyä yhteen niin sujuvan tunnistettavasti kuitenkaan saamatta mitään selvää asiasisällöstä.
- Kyllä nyt on valitettavasti kotiinlähdön aika.
Mies katsoi hetken aikaa yrittäen ymmärtää mitä tapahtuu, minkä jälkeen hän lähti kävelemään reippaasti kohti narikkaa. Joudun jopa ottamaan juoksuaskelia pysyäkseni perässä, mutta sehän käveli narikan ohitse.
- Hei, sulla on täällä takit vielä.
- GRHHKKHRRR, ja herra häipyi ulko-ovesta kipakkaan pakkaseen.
Kului noin 15 minuuttia, kun hän tuli takaisin. Tällä kertaa verbaliikkakeskus oli saanut happea.
- Phääseksmä sisshään?
- Et pääse. Nyt on aika lähteä, annatko sun narik...
- Shiis olexmä nhiinh phaskajätkä?
- Et ollekaan, mutta nyt ollaan niin vahvassa humalassa, että parempi mennä kotiin.
Asiakas otti yhden kolmesta takistaan ja lähti taas harppomaan kohti ulko-ovea.
- Hei odota, sulla oli enemmänkin näitä takkeja tässä.
- Ihan sama.
Kului jälleen 15 minuuttia, kun asiakas tuli jälleen takaisin. Ojensi mitään sanomatta takit hänelle ja olin antamassa kauppakassia hänelle (kyllä, jotkut asiakkaat tulevat yökerhoon kauppakassin kanssa.)
- Jhos mä kherran olen niin phaska jätkä, nii pidä se khashi.
- Mä heitän tän roskiin, jos jätät sen tänne, tuumailin herralle, ota nyt vaan tämä.
- Enh mä shitä jaksha kantaa himaan, mjhos mä thulen hakemaan shen huomenna.
- No millä helvetillä sä tätä huomennakaan jaksat kantaa, jos et tänään?
Ja taas lähdettiin ovet paukkuen. Tämän jälkeen ei herraa enää näkynyt. Seuraavana päivänä heitin Lidl:in kinkut ja juustot roskikseen.
Alalla hetken olleet ja ravintola-alan ulkopuoliset voivat ihmetellä, että miksi tällaisia asiakkaita otetaan sisälle ja miten ne juotetaan siihen kuntoon, että löytävät itsensä lattialta nukkumasta. Pidempään alalla toimineet tietävät tammikuun kuin keväänkin tuovat mukanaan kaikki mahdolliset otukset jokaisen kiven alta. Rehellisesti sanottuna en aina tiedä, että johtuuko tällaiset tapaukset synnynäisestä kromosomihäiriöstä, huonosta kasvatuksesta vai rehellisestä viinasta. Vai onko näissä tapauksissa vähän kaikkea näistä kolmesta. Toivottavasti tämä "kausi" olisi pian ohitse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti